Keväisiä päiviä Balatonilla.

Päivän pyöräretkiemme maisemat ovat siirtyneet nyt parikymmentä kilometriä itään. Meitä vartioi nyt pohjoispuolella massiivinen Badacsonyvuori, ja Balaton, sen rantapusikko ja -kaislikko ovat edessämme. Maastokin on muutuunut. Miljoonia vuosia sitten sammuneiden tulivuorien kartoittama kumpuileva peltomaisema on nyt pyöräilymaastoamme.

Sununtaina lähdimme Badacsonylabdihegyn kylän leirialueelta, Eldoradolta, kohti Balatonederics´n kylää.

 Matkan ensimmäinen pysähdys tapahtui vuohiaitauksella. Meillä oli mukana vanhentunut siemenleipä. Paikalla olikin vuohien isäntä, joka ilahtui ”lahjastamme”! Hän halusi esitellä meille vuohiaan ja ruokki niitä leivällä. 

Pyörätietä matka jatkui vauhdilla halki Balatonin kosteikon, jalohaikaroita näkyi muutama, kaulushaikaran ”sumusireeni” kuuluu kaikkialla kosteikon alueella. Unkarilaiset ovat pyöräilykansaa, viikonloppuisin perheet liikkuvat lasten kanssa, joten vastaantulijoita oli. 

Tamariski, Tamarix gallica

Keisaripuu, Paulownia tomentosa

Ruusuorapihlaja, Crataegus laevigata

Tutustuimme Kylätaloon, Tájház, se on EU-avustuksella kunnostettu, pihaan on rakennettu katettu kokoontumistila ja suuri ulkouuni. Ikkunasta kurkkien näimme miten talossa oli hyllyillä paljon vanhoja työkaluja ja muita museotavaroita. Pihalla oli vielä suuri telttakatos, ehkä vappujuhlien jäljeltä? 

Jatkoimme halki hiljaisen kylän kirkon luo. Sen vieressä oli vielä viime keväänä suuri taulu kertomassa alueen paikallisesta EU-tuesta. Nyt taulu oli poissa, mutta alue taloineen lähes valmis. Yhteen taloon tulee museo, sinnekö sijoitetaan museotavarat Kylätalosta? Toiseen taloon tulee majoitustilat turisteille ja pyörävuokraamo, ja vanhaan kauniisti entisöityyn taloon tulee ravintola. 

Kaiken tämän kertoivat meille viehättävät nuoret Emma ja Leventin. Kovin heikkoa oli heidän englantinsa, meillä samanikäiset nuoret hallitsevat kielen mielestämme paremmin. Heistä oli hauska kohdata suomalaisia, osoittivatkin sukulaisuuttamme ja meistäkin se oli hauska kohtaaminen. 

Evästauolle ajoimme kylän vesiaukiolle. Samalla ajoi siihen hevosmies kuormanaan sitä itseään ja toisesta suunnasta saapui samaan aikaan kahden aasin vetämät rattaat heinäkuorman kanssa! Olipas meillä taas kerran hieno ajoitus!

Kylän keraamikko on tehnyt hienon teoksen, se kertoo veden tärkeydestä maailman ihmisille, oli rauhankyyhkykin oliivinlehtien yläpuolella. Unkarin tämänhetkisestä asenteesta pakolaisia kohtaan kertonee osuvasti rauhankyyhkyn katkennut toinen siipi!

Keltakurjenmiekka, Iris pseudacorus

Kotimatkalla nappasimme jokiuomasta kurkottaen vielä keltakurjenmiekkoja mukaan. Niin oli taas 28 km ilmestynyt aika kevyesti pyörän mittariin.

A